torstai 24. joulukuuta 2015
sunnuntai 6. joulukuuta 2015
Kaukana kaupungista osa 3
kaukana kaupungista osa 1
kaukana kaupungista osa 2
Kuudentena päivänä me lokoiltiin rauhassa. Me ei edes jaksettu mennä koirien kanssa aamulenkille, joten me päästettiin ne vaan ulos tekemään omiaan. Tiesin, että Sedit ei mihinkään karkaisi ja jos se jonkun perään menis, niin se tulis takas. Vasta illemmalla alkoi paistaa kiva aurinko ja otin kameran mukaan tontin taakse. Siellä sitten lokoilin hieman Seditin kanssa ja tein jotain outoja räpsyjä mun 18-55 millisellä peruslinssillä.
Alkoi olla jo hieman kylmä, joten menin huoneeseen vaihtaa äkkiä vaatteet. Illalla pellolla oli kiva pieni sumu. Sedit alkoi kauheesti nuuskimaan koko peltoa, jonka jälkeen se sai jäljen. Kohteen kohdalla se pyöri ja alkoi haukkumaan. Itse pelästyin, että se on kyy, mutta kuulemma siinä tontin seudulla ei oo havaittu yhtäkään kyytä, mutta itse olen nähnyt monta ajettua kyytä tiellä. Itse panikoin, että se ois kyy, joten juoksin äkkiä kohteen luo, mutta onneksi se oli vain pieni siili. Olen silti ylpeä Seditistä, ettei se alkanu koskemaan sitä tassuilla tai millään, vaan oli hyvällä etäisyydellä ja antoi merkin, että siellä on jotain :)
Siinä me sitten koko ilta vietettiin kuvien ottamisen parissa, jonka jälkeen me palattiin, koska halusin nähdä CSI Miamin. Koirat oli ruokittu ja ne meni nukkumaan, joten me mentiin sitten Alicjan kanssa katsomaan CSIaita. Sen loputtua menin peseytymään ja palattuani huoneeseen sain melkein sydänkohtauksen...Nimittäin telkassa juuri siinä kohtaa, kun minä käännyin telkaa kohti, joku hakkasi kirveellä pään poikki ihmiseltä. Itse tykkään kauhuelokuvista, mutta toi tuli niin äkkiä, että ite pelästyin hieman :D
Seitsemäntenä päivänä eli viikko oli jo kulunut. Olin jo kaverin ja hurttien kanssa jaloilla jo seitsemältä, koska meidän piti mennä kauppaan ostaa leipää. Aamulla oli aika pilvinen sää, muttei satanut, joten ei me otettu kauppaan mukaan sateenvarjoa. Matkalla kaupaan......alkoi sataa...Me sitten äkkiä yritettiin löytää suojaa ja alettiin juosta kauppaa kohti. Tien varrella oli kuitenkin kirkko, jonka suojiin me juostiin. Siellä kirkon alla me istuttiin noin kymmenen minuuttia. Yht äkkiä Alicja sanoi "kato tuolla on peura!!". Mä itse katsoin tien suuntaan ja siellä menikin sitten iso saksanhirvi naaras. Koirat vaan katsoivat, eikä ne näyttänyt isompaa kiinnostusta.
Sateen jälkeen me jatkettiin matkaamme kauppaan. Kaupassa me ostettiin kaikki tarvittavat ja palattiin kotiin. Illalla oli oikein kunnon sumu pellolla, joten oli pakko tehdä pieniä muistokuvia Seditistä pellolla. Kuvauksien jälkeen Sedit nuuski ja itse näin vain pienen palan Sedittiä, mutta kutsutessa se tuli aina takaisin. Tolaa taas kiinnosti vain myyrien metsästäminen. Ei me oikeen muuta kivaa sinä päivänä taitu tehdä, mutta ison peuran näkeminen oli kivaa piristystä, vaikka silloin mulla ei ollutkaan kameraa mukana, harmi.
Kahdeksantena päivänä olikin jo aurinkoista ja Sedit vietti aamun parvekkeella. Itse menin katsomaan, että miten se siellä parvekkeella voi ja koskin sitä. Herranjestas kuinka kuuma se oli. Mä jo luulin, että se kohta saa lämpöhalvauksen, mutta Sedit ei edes läähättänyt. Me alettiin Alicjan kanssa syömään aamupalaa. Koirat heti tulivat meidän luo. Aamupalan jälkeen koirat olivat pienellä aamulenkillä, mutta muuten ne koko päivän löhöilivät ulkona.
Illalla oli niin lämmintä, että me mentiin parvekkeelle katsomaan tähdenlentoja. Melkein koko ajan näin tähdenlentoja. Jotkut olivat semmosia pitkiä ja toiset lyhyitä. Itselläni oli huoneessa valo päällä ja parveke auki, joten iltalöhöilyn jälkeen huomasinkin, että mun huone on joku ihmeen ötökkäviidakko. Joka puolella oli yöperhosia ja kaikenmaailman ötököitä. Sinnä mä sit tunnin ajan metsästin niitä ja heitin ulos, mutta silti suuri osa niistä jäi, mutta aamulla ne kaikki menivät sitten parvekkeen kautta ulos. Koko yön ja aamun kuitenkin iso syreenikiitäjä päätti nukkua mun vierellä koko yön. Se ei yrittänyt minnekkään karvaikka ja pysyi hyvin mun käsissä. Aamulla sitten päätin ottaa tilaisuuden haltuun ja otin pari kuvaa siitä syreenikiitäjästä ja pistin sen jopa Seditin tassulle ja voin sanoa, että Seditin tassu ja syreenikiitäjä näyttävät hienolta yhdessä. Mitäs mieltä te olette?
kaukana kaupungista osa 2
Kuudentena päivänä me lokoiltiin rauhassa. Me ei edes jaksettu mennä koirien kanssa aamulenkille, joten me päästettiin ne vaan ulos tekemään omiaan. Tiesin, että Sedit ei mihinkään karkaisi ja jos se jonkun perään menis, niin se tulis takas. Vasta illemmalla alkoi paistaa kiva aurinko ja otin kameran mukaan tontin taakse. Siellä sitten lokoilin hieman Seditin kanssa ja tein jotain outoja räpsyjä mun 18-55 millisellä peruslinssillä.
Alkoi olla jo hieman kylmä, joten menin huoneeseen vaihtaa äkkiä vaatteet. Illalla pellolla oli kiva pieni sumu. Sedit alkoi kauheesti nuuskimaan koko peltoa, jonka jälkeen se sai jäljen. Kohteen kohdalla se pyöri ja alkoi haukkumaan. Itse pelästyin, että se on kyy, mutta kuulemma siinä tontin seudulla ei oo havaittu yhtäkään kyytä, mutta itse olen nähnyt monta ajettua kyytä tiellä. Itse panikoin, että se ois kyy, joten juoksin äkkiä kohteen luo, mutta onneksi se oli vain pieni siili. Olen silti ylpeä Seditistä, ettei se alkanu koskemaan sitä tassuilla tai millään, vaan oli hyvällä etäisyydellä ja antoi merkin, että siellä on jotain :)
Seitsemäntenä päivänä eli viikko oli jo kulunut. Olin jo kaverin ja hurttien kanssa jaloilla jo seitsemältä, koska meidän piti mennä kauppaan ostaa leipää. Aamulla oli aika pilvinen sää, muttei satanut, joten ei me otettu kauppaan mukaan sateenvarjoa. Matkalla kaupaan......alkoi sataa...Me sitten äkkiä yritettiin löytää suojaa ja alettiin juosta kauppaa kohti. Tien varrella oli kuitenkin kirkko, jonka suojiin me juostiin. Siellä kirkon alla me istuttiin noin kymmenen minuuttia. Yht äkkiä Alicja sanoi "kato tuolla on peura!!". Mä itse katsoin tien suuntaan ja siellä menikin sitten iso saksanhirvi naaras. Koirat vaan katsoivat, eikä ne näyttänyt isompaa kiinnostusta.
Sateen jälkeen me jatkettiin matkaamme kauppaan. Kaupassa me ostettiin kaikki tarvittavat ja palattiin kotiin. Illalla oli oikein kunnon sumu pellolla, joten oli pakko tehdä pieniä muistokuvia Seditistä pellolla. Kuvauksien jälkeen Sedit nuuski ja itse näin vain pienen palan Sedittiä, mutta kutsutessa se tuli aina takaisin. Tolaa taas kiinnosti vain myyrien metsästäminen. Ei me oikeen muuta kivaa sinä päivänä taitu tehdä, mutta ison peuran näkeminen oli kivaa piristystä, vaikka silloin mulla ei ollutkaan kameraa mukana, harmi.
 |
| löydä koira |
Illalla oli niin lämmintä, että me mentiin parvekkeelle katsomaan tähdenlentoja. Melkein koko ajan näin tähdenlentoja. Jotkut olivat semmosia pitkiä ja toiset lyhyitä. Itselläni oli huoneessa valo päällä ja parveke auki, joten iltalöhöilyn jälkeen huomasinkin, että mun huone on joku ihmeen ötökkäviidakko. Joka puolella oli yöperhosia ja kaikenmaailman ötököitä. Sinnä mä sit tunnin ajan metsästin niitä ja heitin ulos, mutta silti suuri osa niistä jäi, mutta aamulla ne kaikki menivät sitten parvekkeen kautta ulos. Koko yön ja aamun kuitenkin iso syreenikiitäjä päätti nukkua mun vierellä koko yön. Se ei yrittänyt minnekkään karvaikka ja pysyi hyvin mun käsissä. Aamulla sitten päätin ottaa tilaisuuden haltuun ja otin pari kuvaa siitä syreenikiitäjästä ja pistin sen jopa Seditin tassulle ja voin sanoa, että Seditin tassu ja syreenikiitäjä näyttävät hienolta yhdessä. Mitäs mieltä te olette?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)