Dobermanni ensimmäiseksi koiraksi vai ei?

 Miksi päädyin juuri dobermanniin? Alussa vielä kun meillä oli englanninvinttikoira, niin mietittiin et voitais hankkia sille kaveri.Itse kävin läpi melkein kaikki kodittomien koirien sivut ja yhdellä sivulla huomasin kivan pienen russelin.Soitettiin sitten sen russelin hoitajalle ja kysyttiin et onko se vielä vapaana.Hoitaja sitten sanoi että se on jo adoptoitu.Jatkoin etsintää ja parin viikon päästä äiti löysi kivan dobberin, joka etsi kiireesti kotia.Itse en siitä koirasta ollut kiinnostunut niin paljoa, mutta äiti sitten sano et menisin mummolle yhdeksi yöksi.

Menin sitten mummolleni yöksi ja seuraavana iltana äiti soitti ja sano et tulisin ulos.Tulin sitten ulos ja huomasin ison, mustan koiran äidin vierellä.Rakastui heti ensi kosketuksella Dragoniin ja sanoin et se on maailman ihanin koira, vaikka itse pari päivää aikasemmin olin sanonut et se on kauheen näköinen koira.Mummoni tuli kauhuissaan ulos ja sanoi etten lähestyisi Dragonia kohti, koska se on tappajakoira ja dobermannit ovat tappaneet ihmisiä ja koiria.Itse en yhtään välittäny mummon sanoista.Parin vuoden päästä olin jo kokonaan rakastunut koko rotuun.

Dragonin poismenon jälkeen olin todella surullinen ja itkin päivät pitkät.Silloin kun alettiin katsoa seuraavaa koiraa, niin rotuvalintoina oli pitti, bordercollie ja dobberi.Pitti ja bordercollie olivat jo saaneet hyvän kodin, mutta äiti taas löysi kivan dobberin, joka kaipaili pikaisesti hyvää kotia.Näyttää siltä, että meidän perheessä tulee aina olemaan dobberi :D Tähän asti en ole yhtään katunu sitä, et me adoptoitiin Sedit.Sedit on ollut kyllä huippu koira, kuten Dragonkin.

minä ja Sedit vuonna 2014

Minä ja Dragon vuonna 2009

Sopiiko dobermanni ensimmäiseksi koiraksi? Se on ihan oma päätös ottaako joku dobermannin ensimmäiseksi koiraksi vai ei, mutta kannattaa muistaa että dobermanni ei ole sohvaperuna ja koulutus olisi parhainta aloittaa dobermannin pentuiässä, eikä antaa tehdä sen mitä se itse haluaa tehdä pentuna, koska aikuisena voi tulla todella isoja ongelmia koiran kanssa.Jos taas päädyt adoptoimaan dobermannin, eikä sinulla ikinä ole ollut koiraa, niin suosittelen ihan turvallisuuden vuoksi ostamaan tai adoptoimaan jonkun helpomman rodun.Harmi vaan et on niitä tapauksia, missä ihmiset ovat ottaneet dobermaniin ensimmäiseksi koiraksi ja aikuisena sitten lopettavat koiran tai heittävät ulos, koska se koira hyökkää ihmisten kimppuun tai omistajansa kimppuun.Ei se ole koiran vika et se on agressiivinen ja hyökkää ihmisten tai koirien kimppuun, vaan se on itse omistajan vika joka ei ole jaksanut kouluttaa koiraansa.

Onko dobermanni hyvä harrastuskoira? Minun mielestä dobermanni sopii todella hyvin jokaiseen harrastukseen, paitsi paimennukseen.Dobermannit ovat todella älykkäitä koiria, joten ne oppivat todella nopeasti, mutta kannattaa myös muistaa että ne osaavat olla myös todella itsepäisiä.Mitä itse olen kuullut, niin dobermannit ovat koirahiihdossa täydellisiä.Itse olen myös kokeillut joskus Dragonin kanssa koirahiihtoa ja kyllä se siinä oli todella hyvä.Dobermannit ovat myös loistavia suojelu, toko -ja agilitykoiria.Agissa dobermannit osaavat olla nopeita ja suorittavat nopeasti esteet, mutta ainoa este missä ne ovat hitaampia, niin ovat kepit.Kepeissä sen takia dobermanneilla on enemmän ongelmia, koska niitten selkä ei taivu niin hyvin kuten paimenkoirilla.

Onko dobermanni hyvä perhekoira? Jos dobermanni on kasvatettu ja koulutettu oikein, niin silloin se sopii todella hyvin lapsiperheeseen.Minun mielestä dobermanni on maailman paras perhekoira, vaikka ihmiset jotkut ihmiset sanovatkin että ne on huonoja perhekoiria.Suurin osa dobermanneista näyttävät isoilta "tappajakoirilta", mutta oikein dobberi on sisältään iso nallekarhu, jolla on suuri lempeä sydän.Se on kyllä todella surullista että dobermanni leimataan agressiiviseksi ja huonoksi perhekoiraksi, vain sen takia että joku oli kasvattanut huonosti oman dobermanninsa, jonka jälkeen se koira tappoi jonkun tytön.Se johtuu ihan itse ihmisestä tuleeko siitä koirasta nallekarhu tai "tappajakoira".Tämä asia koskee ihan joka koirarotua tän maan päällä.

Jos on jotain kysyttävää dobermannista, niin tule vain rohkeasti kysäsemään.

Rescuekoirat lenkillä

Edellisellä viikolla torstaina kaveri koulus ehdotti et voitais mennä koirien kanssa lenkille.Minusta se oli todella hyvä idea, ainaskin Sedit saisi sosiaalistua enemmän.Koulu loppui 14.25, jonka jälkeen kaverini meni omaan kotiin ja minä omaan kotiin.Söin kotiin tultuani pienen leivän ja soitin kaverilleni, jonka jälkeen tavattiin yhden kaupan vierellä.Kaverini saapui sitten viiden minuutin päästä paikalle oman Tola koiransa kanssa.Sedit halusi heti päästä nuuskimaan Tolaa, mutta Tola halusi ensimmäiseksi haistaa Sedittii.Tola vähän pelkäsi Sedittiä, koska se oli sen mielestä liian iso ja alkoi haukkumaan.Käveltiin siinä sitten 15 minuuttia ja Tola rauhottui jo huimasti.Sedit oli todella iloinen siitä, että se oli tytön kanssa lenkillä.

epäonnistunut yhteiskuva

Saavuttiin wsila joelle, missä juostiin yksi alamäki koirien kanssa alas.Tällä kertaa wislassa oli todella rauhallista, kun ei ollut edes paljon ihmisiä.Käveltiin pari minsaa nurmikolla, jonka jälkeen mentiin treenaamaan eri temppuja koiriemme kanssa.Sedit osaa jo aika hyvin kengu tempun, missä koira istuu kurre tavalla.Ulkona se ei malttanu pitää peppua maassaa, vaan alkoin seisomaan ja kävelemään kahdella jalalla :D Tolaa ei kyllä yhtään kiinnostanut temppujen tekeminen, se halusi vain ruokaa, eikä tehdä temppuja.

Treenausten jälkeen yritettiin ottaa koirista yhteiskuva, joka meni päin seinää.Sedit istu paikalla ihan nätisti, mutta Tola taas vielä vähän pelkäsi Sedittiä ja yhteiskuva ei oikein hyvin onnistunut.Kuvastakin sen voi huomata hyvin.Istua vierekkäin ne eivät halunnut, mutta muuten ne käveli vierekkäin kylki kyljessä.Sedit jopa alkoi tökkiä Tolaa varovaisesti nenällään ja silloin kun Tola katsoi Sedittä, niin See esitti ettei se tiedä mistikään mitään.

Eilen olin myös kaverin ja koirien kanssa lenkillä, mutta tällä kertaa kamera ei tullut mukaan, koska ulkona paistoi aurinko ja oli 25 astetta lämmintä.Onneksi pistin vain hupparin päälle, enkä ottanut takkia mukaan.Nytten Tola jopa uskaltautui istua Seditin vierelle ilman mitään ongelmaa.Tola ja Sedit jopa eilen saivat juoksennella vapaana pitkin nurmikkoa ja tutustua muihin koiriin.Sedit kuunteli mua todella hyvin, vaikka yhdessä kohtaa sen korvat menivät ihan jonnekkin muualle.Lenkin lopussa menin kaverini kanssa lepäilemään hetkeksi vihreälle ja lämpimälle ruoholle.Sedit myös meni lepäämään, mutta Tola tykkäsi enemmän metsästää myyriä ja hiiriä.
Huomenna sitten kolmatta kertaa lenkille kaverini ja Tolan kanssa :)

kaverini ja Tola

Pahoittelen teitä lukijoita, mutta tällä viikolla en ehdi kirjoittamaan sitä, koska tälle viikolle mulla on paljon tekemistä ja koulukin vie puolet päivästä.Mielipidepostaus tulee joko viikonloppuna tai ensi viikolla.I promise!

Aidattomassa koirapuistossa

 Tänään käytiin Seditin kanssa todella isolla nurmikko alueella, jota itse kutsun aidattomaksi koirapuistoksi, koska siellä on aina yli kymmenen koiraa ja kaikki koirat ovat aina vapaana ja leikkivät toistensa kanssa.Reppuun tuli pakattua pitkä hihna(varmuuden vuoksi), uudet valjaat, tennispallo ja herkkuja.Saavuttiin paikalla noin 20 minuutissa, jonka jälkeen päästin Seditin vapaaksi.Silloin kun Sedit huomasin et niitä koiria juoksi siellä joka puolella, niin se katsoi ihan kauhistuneena, eikä tienny mitä tehdä.Meitä vastaan tuli yksi bernipentu ja yks sekarotuinen koira.Sedit pysy kilttinä, mutta seisoi kuin kivi.Vaikka se seisoikin kuin kivi niin kyllä se anto muitten koirien haistella itseään.Parin minuutin päästä tavattiin kaksi labbista ja kultsu.Sedit oli tällä kertaa rennompi ja alkoi oikein haistelemaan toista labbista.Ihanaa et se alkaa jo olla entistä kiltimpi muita koiria kohtaan :)

Parin muun koira tutustumisen jälkeen me mentiin vähän sivummalle heittelemään Seditille palloa.Sedit oli todella iloinen kun se sai juosta pallon perässä.Olihan se vähän vaikeeta nostaa se pallo maasta, kun ei ole melkein yhtään hampaita, mutta ei sillä mitään kauheen isoja vaikeuksia ollu pallon nostamisessa.Tässä kuussa tai ens kuussa meille oisi varattu aika eläinlääkäriin tekemään suursiivous Seditin hampaitten kanssa.Osa niistä varmasti menee poistoon, mutta ne hampaat jotka ovat täysin ehjiä eivätkä ole katkenneita niin jäävät Seditin suuhun.Onneksi Seditillä on edes yläkulmahampaat.Eläinlääkäri epäilee et joku on tahalteen murtanut siltä hampaita tai sitten se on purru kiviä.Kaikki on mahdollista, jos kerta löysin Seditin nahasta niitin.Toivottavasti päästäisiin piakkoin eläinlääkäriin.

Ennen kun lähdettiin kotio päin, niin tavattiin vielä pikkuinen koira, joka oli myös rescue koira.Sedit pysyin taas todella kilttinä, mutta oli silti vielä hiukan epävarma.Mitä olen itse lueskellut netissä niin yli 60% prosenttia koirista, joilla on omistaja niin ovat rescueita.Se on todella hyvä juttu että ihmiset ovat halukkaita antamaan rescue koiralle hyvän ja rakastavan kodin.

P.S.Blogi menee tällä viikolla tai ensi viikolla pieneen kevät rempsaan.

tässä kuvassa Sedit kaatuu

muodonmuutosta

Siitä on sitten kulunut neljä kuukautta sen jälkeen kun Sedit tuli meille kodittomana koirana.Sedit on todella paljon muuttunut ulkonäöstään ja voikin myös huomata viimeisessä kuvassa että se on alkanut saamaan massaa takajalkoihin ja etupäähän pikkasen.Pääkin on vähän muuttunut, eikä se enään näytä kauheesti nartulta :DToivottavasti se sais vielä vähän sitä massaa.